kohti loppusuoraa

Toukokuun viimeinen viikko meneillään. Ensi viikon alusta Lumperon rantaan roudataan kuusihenkisen bändin varusteet ryhdittämään iltaisia harjoituksia.
Tällä viikolla hiotaan vielä esitystä ilman bändiä, tiivistetään loppua ja keskitytään yksittäisiin kohtauksiin. Pikkuhiljaa suunta kuitenkin enemmän kokonaisuudessa kuin pienissä yksityiskohdissa.

Ja bileet sen kun paranee...

Toista puoliaikaa

Kaksi viikkoa ulkoharjoituksia takana. Teatterin puheenjohtaja Marko Arvo Juhani Mielonenkin pyörähti viime viikon lopulla katsastamassa harjoituksia ja totesi harjoitusten sään olevan samanlainen kuin aina ennenkin: vettä tulee, mutta tulkoon! Mielosen kuuluisimpia lausahduksia taitaa olla, että Lumperon esityksissä ei sada. Aika kova lupaus, mutta useimmiten syystä eli toisesta paikkaansa pitänyt.
Tästä päivästä eteenpäin parikymmenpäinen joukko hyppii, juoksee, huutaa, kuiskaa ja laulaa, eli harjoittelee jo toista puoliaikaa. Tällä viikolla on tarkoitus päästä kohtaukset loppuun ja pitää yhdet bänditreenit. Tahti kiihtyy ja odotukset sen mukana.

lavastus rakentuu kovaa vauhtia

Lumperon lavasteista vastaa tänäkin vuonna Leedin Voitto, joka parin "apupojan" kanssa on rakennellut tiuhaan tahtiin massiivista palkintopallia.

Ensimmäinen kesäisempi julistehahmotelma

Hiio-hei!

Ensimmäisen ulkoviikon neljät harjoitukset takana. Sisällä hahmoteltuja kohtauksia siirretty suurempaan tilaan ja haettu ilmaisuvoimaa ja kulkuja ensimmäiseen kahteen näytökseen. Esitys on kirjoitettu viiteen näytökseen, joten alku rupeaa olemaan hahmollaan.

Aurinkokin on näyttäytynyt, silloin tällöin.