kohti loppusuoraa

Toukokuun viimeinen viikko meneillään. Ensi viikon alusta Lumperon rantaan roudataan kuusihenkisen bändin varusteet ryhdittämään iltaisia harjoituksia.
Tällä viikolla hiotaan vielä esitystä ilman bändiä, tiivistetään loppua ja keskitytään yksittäisiin kohtauksiin. Pikkuhiljaa suunta kuitenkin enemmän kokonaisuudessa kuin pienissä yksityiskohdissa.

Ja bileet sen kun paranee...

Toista puoliaikaa

Kaksi viikkoa ulkoharjoituksia takana. Teatterin puheenjohtaja Marko Arvo Juhani Mielonenkin pyörähti viime viikon lopulla katsastamassa harjoituksia ja totesi harjoitusten sään olevan samanlainen kuin aina ennenkin: vettä tulee, mutta tulkoon! Mielosen kuuluisimpia lausahduksia taitaa olla, että Lumperon esityksissä ei sada. Aika kova lupaus, mutta useimmiten syystä eli toisesta paikkaansa pitänyt.
Tästä päivästä eteenpäin parikymmenpäinen joukko hyppii, juoksee, huutaa, kuiskaa ja laulaa, eli harjoittelee jo toista puoliaikaa. Tällä viikolla on tarkoitus päästä kohtaukset loppuun ja pitää yhdet bänditreenit. Tahti kiihtyy ja odotukset sen mukana.

lavastus rakentuu kovaa vauhtia

Lumperon lavasteista vastaa tänäkin vuonna Leedin Voitto, joka parin "apupojan" kanssa on rakennellut tiuhaan tahtiin massiivista palkintopallia.

Ensimmäinen kesäisempi julistehahmotelma

Hiio-hei!

Ensimmäisen ulkoviikon neljät harjoitukset takana. Sisällä hahmoteltuja kohtauksia siirretty suurempaan tilaan ja haettu ilmaisuvoimaa ja kulkuja ensimmäiseen kahteen näytökseen. Esitys on kirjoitettu viiteen näytökseen, joten alku rupeaa olemaan hahmollaan.

Aurinkokin on näyttäytynyt, silloin tällöin.

kuvataidetta

Otettiin tänään muutamia kuvia, joihin saattaa törmätä joissain broshyyreissa. Ehkä.

vihdoin pelipaikalle

Hetkellisen auringonpaisteen jälkeen päästiin taas nauttimaan kesäteatterin kevätkaudelle ominaisesta säästä: Lumperon ranta tervehti porukkaa kolmen asteen plussalla ja ajoittaisella vesisateella.

alkuverryttely tehty

Teatterilla oli vapun johdosta lyhyempi harjoitusviikko. Osalle näyttelijöistä vapun ja tämän maanantain harjoitusten väliin mahtui kuitenkin runsaasti puuhaa. Laulaja− lauluntekijä Jere Ijäs piipahti Helsingistä opettamassa säveltämänsä biisit bändille ja solisteille. Sovitukset tehtiin Jeren johdolla lennosta ja taimitarhan bändikämpän täyttikin työteliäs tekemisen meininki.
Jere on tehnyt esityksen musiikit Lumperon käyttämän uuden dramatisoinnin pohjalta. Luvassa on niin tunteellista melankoliaa kuin hulvatonta tykitystäkin. Bändin muodostaa kitara, basso, rummut, sähköpiano, sekä haitari ja saksofoni. Soittajista etenkin fonisti joutui Jeren tarkassa opastuksessa soittamaan sen vertaa paljon skaaloja, että Esa epäilikin seuraavan päivän treenien alkaessa, mahtaako alahuuli vielä kestää. Hyvin kesti ja kaksipäiväisen harjoitussession jälkeen tunnelma oli koko joukolla onnistuneen tyytyväinen.
Tänään alkaa esityksen harjoittelemisen keskimmäinen vaihe. Kaikki kohtaukset on käyty kertaalleen läpi ja nyt alkaa tiukempi asemointi ja kohtausten purkittaminen itse esityspaikalla. Tekemistä riittää niin kokonaisuuden yhteensovittamisessa kuin pienten yksityiskohtien hiomisessakin.

korkealta näkee kauas

vieläkö...?

Jos kukaan ei kysy...

vapunjälkeiset bänditreenit